Tänä kesänä olen oppinut huomaamaan, kuinka mukava miljöö Aurajoen ranta on. Olen näillä helteillä paenut sinne kuumimpaan aikaan (n. klo 10-15), jolloin vuokrayksiööni ja sen parvekkeelle paistaa aurinko. Joen rannasta löytyy aina varjoisa paikka ja ainakin tänä kesänä siellä on myös käynyt vähintäänkin pieni tuulenvire. Joen rannan ulkokahviloista näkyvät pääsevän nauttimaan myös niin koiralliset kuin nikotiiniriippuvaisetkin ihmiset. Olen lukenut kirjoja, kirjoitellut päiväkirjojani nro 32-34, tai vain katsonut ihmisten ja joen liikkeitä. Massataphatumien aikaan en ole kovin hyvin rannoilla viihtynyt, koska silloin on ollut liikkeellä iloisten energioiden ohella myös niin paljon surullisia, tummia tai alkoholin vääristämiä energioita. Välillä on tuntunut, ettei juuri kenenkään silmissä ole sielu kotona! Ihmiselämä ei ole helppoa, eikä oman onnellisuuden löytäminen... Mutta tässä tulee muistuma kevään voimasta eli säihkyviä tulppaaneja Aurajoen rannassa keväällä. Kuvan numero ja nimi on 325 Tulppaanit Kuvan numero ja nimi on 326 Tulppaanit Rytmi 1 Kuvan numero ja nimi on 327 Tulppaanit Rytmi 2 Kuvan numero ja nimi on 328 Tulppaanit Rytmi 2B Kuvan numero ja nimi on 329 Tulppaanit Rytmi 3 Kuvan numero ja nimi on 330 Tulppaanit Rytmi 3B
0 Comments
Tässä on kuva kynttilänliekistä, joka on omalla lämmöllään sulattanut ikkunan luolansa tai syvänteensä seinään ja kurkistaa sieltä ulos... Kuvan nimi ja numero on 197 Kynttiläluola. Kuvan nimi ja numero on 198 Kynttiläluola Rytmi 1. Kuvan nimi ja numero on 199 Kynttiläluola Rytmi 2. Kuvan nimi ja numero on 200 Kynttiläluola Rytmi 3.
Elokuussa kuvasin tätä kultasiipeä Salon seudun ammattiopiston edessä käväistessäni ennen opiskelujen alkamista hakemassa todistuksen koulumatkalipun ostoa varten. Ihmettelin, että kuinka se antaa minun kuvata niin läheltä. Vasta tietokoneeni ruudulta huomasin, että se oli haavoittunut: siipi oli revennyt. Se oli varmaankin törmännyt liian järeään asiaan, suhteessa omaan luontoonsa. Jos kultasiipi olisi vertauskuva sielustamme, niin haavoittuneita täällä maailmassa kyllä piisaisi. Mutta kuinka kaunis se edelleen on, haavoittuneenakin... Kuvan numero ja nimi on 188 Kultasiipi. Kuvan numero ja nimi on 189 Kultasiipi Rytmi 1. Kuvan numero ja nimi on 190 Kultasiipi 2 Rytmi 3. Kuvan numero ja nimi on 191 Kultasiipi 2 Rytmi 2. Kuvan numero ja nimi on 192 Kultasiipi 2 Rytmi 5.
Viime viikonlopun seudun vietin mökillä Heinävedellä laittamassa mökkiä talvikuntoon. Kamera ei ollut mukana, koska tyttäremme Heta tarvitsi sitä koulutehtäviinsä (opiskelee visualistiksi samaisessa opinahjossa kuin minäkin). Kuluneen viikon loppupuolella olin kaksi vuorokautta lomalla perheestäni, kun mieheni Mikko ja poikamme Aapo olivat Helsingissä pelaamassa lautapelejä koiramme Niilo muassaan (ettei Niilon tarvitsisi olla yksin, kun minä olen työssäoppimassa) ja Hetakin oli vihdoin päässyt oikeasti asumaan uuteen kämppäänsä, kun sinne tuli toimiva nettiyhteys (nykymaailmassa kun koulutehtävät tehdään nettiin omaan blogiin). Täytyy myöntää, että nautin "perhelomastani" suuresti. Nukuin. Olin rauhassa. Kuuntelin Arvo Pärtin Alina-levyä ja ihmettelin, miten aikaisemmin olin kokenut sen liian hitaaksi musiikiksi, jossa ei oikein tapahdu mitään. Nyt siinä oli - osassa Spiegel im Spiegel - täydellisesti läsnä kuulaan, tyynen ja aurinkoisen päivän kiireetön kauneus sekä levolliset huomiot ympäröivässä luonnossa tapahtuvista pienistä ihmeistä. Fur Alina -teemassa puolestaan oli surumielisyyttä ja lumen kylmää kimallusta: elämän murheellisia sävyjä ja niiden hyväksymistä olennaisena osana kaiken aaltoliikettä ja kiertokulkua. Valokuvasinkin, mutta en ulkona, vaan sisällä, aamuhämärissä. Tässä ensimmäiset versiot. Voisin tehdä tästäkin teemasta kymmeniä variaatioita, mielipuolisuuteen asti (kuten Beethoven eilisessä ÅST:n upeassa ensi-illassa '33 variationer'). Kuvan numero ja nimi on 165 Kynttilä. Kuvan numero ja nimi on 166 Kynttilärytmi 1. Kuvan numero ja nimi on 167 Kynttilärytmi 2. Kuvan numero ja nimi on 168 Kynttilärytmi 3.
Onpas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Viimeksi olin juuri kokeillut uutta lääkettä eli Lyricaa hermosärkyyni, mutta sen käyttö loppui lyhyeen, koska otettuani 2 tabua kipu ilmeisesti häipyi 4,5 tunniksi (koska heräsin kipuun yöllä vasta klo 2,30), mutta pönttö meni sekaisin n. 22 tunniksi: puheenikin oli mongerrusta, huimasi ja oksetti. Yritin sinnikkäästi tehdä jotain hyödyllistä eli poistelin tietokoneelta ja muistitikulta turhia tiedostoja (kun kirjoittaminenkaan ei kirjoitusvirheiltä onnistunut) ja vasta jokusen päivän kuluttua huomasin, että olin onnistunut poistamaan kaikki Photoshopilla muokkaamani valokuvat, eli mm. nämä tällä sivustolla olevat valokuvat. SHOKKI!!! Onneksi mieheni kertoi, että meillähän on jatkuvasti tallentava ulkoinen kovalevy juuri tälläisia tapauksia varten... Kiitos 5 hoidon sarjan kiropraktikollani (viimeinen hoito nyt keskiviikkona) minulla on ollut jo monta kivutonta yötä. Viime jakson tehtävistä ainoastaan puutarhasuunnitelma jäi kesken, mutta sain siihen armonaikaa, koska periaatteessa olin sairaslomallakin eli en kykenevä täysin voimin tekemään. Jakson loppumisen jälkeen olen tämän viikon pitänyt syyslomaa ja sinnikkäästi hakenut työssäoppimispaikkaa menemällä paikan päälle tai soittelemalla (sitä ennen hain vain sähköpostitse, koska kuntoni oli niin karmea) . Ajat ovat huonot, töitä ei ole! Nyt maanantaina viimeistään pitäisi työssäoppiminen aloittaa ja onneksi luultavasti pääsen rautakauppaan, mutta siellä en kuulema saa suoritetuksi työssäoppimisen näytöistä mitään suunnitteluun liittyvää... Mutta olen liikkeitä kierrellessäni samalla esitellyt valokuvakankaitani ja saanut monenlaista ja toisiinsa nähden ristiriitaistakin palautetta, mistä varmasti on hyötyä unelmani toteuttamisessa (= väri-iloa luonnosta myös koteihin sisälle!) Titonian eli ruotsiksi Inkakragenin siemenpussin ostin jo vuosia sitten, mutten ole saanut sitä itämään (olen heitellyt muiden siemenien ohella kukkapenkkiin...), mutta tänä kesänä yhdestä istutuslaatikosta nousi komea varsi yli metrin korkeuteen ja kukat ehtivät puhjeta vain pari viikkoa ennen tämän viikon pakkasia. Mutta eikö olekin upea kukka!!! Kuvan numero ja nimi on 158 Titonia 1. Kuvan numero ja nimi on 159 Titonia 2. Kuvan numero ja nimi on 160 Titonia 3.
Kuinka rentouttavaa onkaan muokkailla kuvia ja nauttia samalla väreistä... Vaikka pitäisikin olla jo nukkumassa, kun juna Saloon lähtee aamulla klo 7.10. Kuvan numero ja nimi on 13 Samettikukkarytmi 1. Kuvan numero ja nimi on 14 Samettikukkarytmi 2. Tästä näköjään muotoutui näin Photoshopisssa peilaamalla "naisen pyhä kukka", kuten kävi ensimmäisen postauksen 3 syklaamirytmi 2:ssakin. Näkeekö kukaan muu samalla tavalla kuin minä? Kaunista joka tapauksessa, ei minun mielestäni pervoa...
|
Virpi VerkasaloVärihullu, joka tykkää ottaa värikkäitä valokuvia ja käyttää kirkkaita värejä vähän siellä sun täällä. Arkisto
March 2017
Aihealueet
All
|