Aikoinaan , kun omin käsin rakensin ensimmäisen terassini Turun Varissuolle silloisen kotini etupihalle, laitoin huolella juurimaton terassin alle, ettei lautojen välistä rupeaisi nousemaan mitään kasvustoa. Huvittuneisuuteni olikin sitten suurta, kun läheisen kävelytien varrelle vuosikymmeniä sitten istutettu kurtturuusu nosteli sinnikkäästi versojaan monen metrin päässä emokasvista sinne sun tänne: terassin ja seinän väliin, portaiden reunaan, terassin kukkapenkin puoleiseen reunaan ja tietenkin myös varkain kukkapenkin kasvien keskelle. Aina ne katkoin mahdollisimman juuresta, mutta aina kurtturuusu nousi uudelleen! Ihailtavaa sinnikkyyttä!
Nyt olen itse päättänyt ottaa oppia kurtturuususta, ainakin asenteen tasolla. Viime joulukuun alusta saakka vasen lonkkani on ollut kipeä, käveleminen on sattunut ja vähitellen myös istuminen alkoi olla hankalaa. Sitten tammikuun lopussa terveyskeskuslääkäri pisti minut röntgenkuvaukseen (olen vuosien varrella koettanut hakea apua ajoittaisiin hermosärkyihin jalassani, mutta huonolla menestyksellä, ja kiropraktikolta olen lopulta saanut apua) ja minulla todettiin keskivaikea kuluma sekä vasemmassa lonkassa että oikeassa jalkaterässä.
Kiropraktikolla olen sen jälkeen käynyt 14 kertaa, tilannetta on saatu paremmaksi ja kalliit pohjalliset on tilattu ulkomailta, mutta todellisuuteni on tällä hetkellä sellainen, etten pysty pitkää aikaa istumaan, koska jalkani rupeaa sattumaan ja puutuu. Kävelemistä vältän mahdollisimman paljon eli ostin pyörääni talven liukkailla talvirenkaat ja nykyään pyöräilen sitten ympäri vuoden.
Sitä olen murehtinut - ja syystä - että mitä työtä ihminen voi tehdä itsensä elättääkseen, jos ei voi istua pitkiä aikoja eikä myöskään saa olla jaloillaan (minulle sanottiin jo 6-vuotiaana viimeisessä synnynnäiseen lonkkavikaani liittyvässä tarkastuksessa ettei sitten aikuisena mihinkään työhön, missä pitää olla seisaallaan).
Mutta nyt olen päättänyt, että kyllä tästäkin alhosta noustaan kurtturuusun tavoin! Jotain keksin tai jotain ilmaantuu. Murehtiminen ei auta, ja opinnäytetyönikin olen nyt saanut alkuun, teen sitä pienissä pätkissä kehoani kuunnellen.
Ja tämän vuoksi, luonnollisestikin, tämän blogini kangaskuosi on KURTTURUUSU!