Kuinka rentouttavaa onkaan muokkailla kuvia ja nauttia samalla väreistä... Vaikka pitäisikin olla jo nukkumassa, kun juna Saloon lähtee aamulla klo 7.10.
Kuinka rentouttavaa onkaan muokkailla kuvia ja nauttia samalla väreistä... Vaikka pitäisikin olla jo nukkumassa, kun juna Saloon lähtee aamulla klo 7.10. Kuvan numero ja nimi on 13 Samettikukkarytmi 1. Kuvan numero ja nimi on 14 Samettikukkarytmi 2. Tästä näköjään muotoutui näin Photoshopisssa peilaamalla "naisen pyhä kukka", kuten kävi ensimmäisen postauksen 3 syklaamirytmi 2:ssakin. Näkeekö kukaan muu samalla tavalla kuin minä? Kaunista joka tapauksessa, ei minun mielestäni pervoa...
0 Comments
Olen taas pitkästä aikaa koulussa Salossa (kahden omatoimisen jakson jälkeen) ja tekee tiukkaa tottua hektiseen opiskelurytmiin. Tässä pari asukuvaa koulusta. Sain viime kesänä vanhalta ystävältä lahjaksi pussillisen onnenapilan sipuleita. Niistä kasvoi iloa koko kesän. Koska sipulit eivät olisi talvehtineen ulkona, otin ruukun sisään talveksi. Koko kasvi näytti syksyllä kuolevan valon puutteeseen, mutta pitkin talvea onnennenapila on sinnikkäästi kasvattanut aina uusia ja uusia varsia kokeillakseen, joko nyt lehti jaksaisi avautua? Ei jaksanut, vaan lehtinuppu surkastui ennen avautumistaan ja varsi kuihtui pois... Mutta aina se jaksoi yrittää uudestaan! Sinnikäs kasvi, ei voi kuin ihailla! Nyt valoa on jo niin paljon, että nelilehtiset apilanlehdet ovat avautuneet ja uusia varsia nousee koko ajan. Tämä kuvateema ja sen muunnelmat ovat siitä vaiheesta, kun lehdet ovat vasta avautumassa... Kuvan numero ja nimi: 10 Onnenapilarytmi 1 Kuvan numero ja nimi: 11 Onnenapilarytmi 2 Kuvan numero ja nimi: 12 Onnenapilarytmi 3. Näistä "rytmikuvista" voisi tehdä kokonaisia kankaitakin. Olisipa jännää nähdä näitä metritavarana!
Itsellenikin yllätyksenä kuvissa on alkanut värien ohella kiinnostaa myös rytmi. Ohessa hiihtoloman kunniaksi lumirytmiä! Kuvan numero & nimi on 5 Lumirytmi 1. Kuvan numero ja nimi: 6 Lumirytmi 2. Kuvan numero ja nimi: 7 Lumirytmi 2b. Kuvan numero ja nimi: 8 Lumirytmi 3. Tässä vähän esittävämpää todellisuutta: 9 Lumimerkkirytmi.
Tänään päivän pituus Turussa on 9 tuntia 23 minuuttia. Mennään kovaa kyytiä valoa kohti, mutta pimeyden valta on edelleen suuri. Jos luomuaikaa elettäisiin, ryhdyttäisiin päivän toimiin auringon noustessa siinä kahdeksan jälkeen ja lepovaihe alkaisi auringon laskiessa ennen puolta kuutta . ( Ja minä tietenkin heräsin näin hiihtoloman maanantaiaamuna puoli seitsemältä , kun saisi nukkua! Mutta lunta kyllä tiputtelee tosi kauniisti...)
Olin talven pimeimpään aikaan (marras-joulukuussa) jälleen kerran väsynyt ja vetämätön. Jos aurinko sattui paistamaan, virkistyin kyllä selvästi, mutta väsähdys tuli heti, kun aurinko laski. Mietinkin siinä kohtaa, että jos Suomessa siirryttäisiinkin sellaiseen Talviaikaan, että työ- tai opiskelupäivä olisi talvella lyhyempi ja valoa kohti mentäessä taas pidempi? Eikö se olisi luomumpaa toimintaa ja kunnioittaisi ihmisen luontaisesti suurempaa levon ja rauhoittumisen tarvetta talvella? Mutta mitenkäs sitten kesällä, kun yö kestää vain muutaman tunnin, silloinko vain kukutaan? Keittiöni uusi väritys kertoo toisaalta pimeydestä ja tähtikirkkaista öistä ja toistaalta taas lähestyvän kevään odotuksesta. Kuinka rauhoittavaa onkaan katsella tähtitaivasta (kun näkis sen vaan, kun päivätkin ovat pilvisiä ja harmaita!) tai vaikkapa kynttilän liekkiä... Kuunnellaan ja kunnioitetaan kehojemme levon ja rauhoittumisen tarvetta. Silloin kun on sen aika. Palasinkin Tukholman messureissulta suoraan takaisin, koska Helsingin oppaakseni lupautunut Virpi oli valvonut koko yön hoitaen oksennustautista (norovirus?) lapsenlastaan. Sattumoisin hänkin oli tulossa samaan aikaan Tukholmasta seurueineen, mutta eri laivalla. Merenkäynti oli paluumatkalla sen verran voimakasta (tuuli n. 14 m/s), että se riitti tekemään minunkin vatsaani huonon olon, mutta onneksi baarista myytiin 2 cl Fernet Brancaa (niinkin pienen määrän näköjään saa, kun vain pyytää) ja se auttoi, jälleen kerran! Mutta edelleenkin keinuttaa vaikka maihin saapumisesta on kohta 12 h... Tukholmassa meillä oli messuilla aikaa vain nafti 4 tuntia, eli vain murto-osan ehti nähdä, mutta hienoja juttuja löytyi! Seuraavan kerran tarvitsen vähintään 2 päivää... Otin 108 valokuvaa, joista julkaisen 2, ensimmäisinä kuvina värikkäistä asuistani. Aina se vain on yhtä järkyttävää nähdä itsensä valokuvissa tässä iässä... Tiedoksi, etten yritä pukeutumisessani koskaan olla tyylikäs, vaan pyrin herättämään iloa ja iloisia hymyjä :) . Vaatteeni ovat yleensä edullisia: tarjousostoksia tai kirpparikamaa. Väri on tärkeintä!
Ihan eka kerta, kun kirjoitan blogia. Ja tämä on ensimmäinen kuva, minkä täällä julkaisen! Tämän kuvan numero & nimi on 1 Syklaami. Maksimikoko kankaalla on 60 x 60 cm (64 x 64 cm). Kuva kertoo minulle naisellisen energian ihanasta ja hehkuvasta voimasta! Ja siitä, että keho on samanaikaisesti sekä sensuelli että pyhä. Rakastetaan kehojamme sellaisina kuin ne ovat! Säteillään ympäristöömme pinkkiä iloa ja elinvoimaa! Huom! Tämä ylläoleva kuva on nähtävissä kankaalle painettuna 'Kuva show' ssa sivustollani kohdassa Tuotteet (sen pääsivu, ei alasivu). Mallityynyssä logo on painettu puolet suuremmalla, mutta olen pienentänyt ja siirtänyt sitä nyttemmin) Tässä yläpuolella versio ensimmäisen kuvan pohjalta. Nimi on 2 Syklaamirytmi. Tässä yllä seuraava versio, nimeltään 3 Syklaamirytmi 2. Aika jännä! Tiedoksi, että olen huomenna lähdössä Hesan kautta Tukholman huonekalumessuille sisustussuunnitteluopiskelijoiden ryhmässä ja jään vielä reissun jälkeen Hesaan tutkailemaan sisustusliikkeitä. Eli en ole vähään aikaan vastaamassa kommentteihin :) . P.S. Tässä alla vielä yksi versio lisää. Nimi on 4 Syklaamirytmi 3.
|
Virpi VerkasaloVärihullu, joka tykkää ottaa värikkäitä valokuvia ja käyttää kirkkaita värejä vähän siellä sun täällä. Arkisto
March 2017
Aihealueet
All
|